Sisältö
C ++: n strcpy-funktio kopioi merkkijonon lähteestä määränpäähän ja antaa nollamerkin sen lopettamiseksi. Tavoitteen on oltava riittävän suuri, jotta se sisältää merkkijonon, mukaan lukien nolla-merkin, välttäen ylivuotoa. Tämän ei pitäisi korvata fonttia, koska strcpy-toiminto ei jaa muistia. Seuraavat vaiheet auttavat sinua käyttämään tätä C ++ -toimintoa.
ohjeet
Seuraavat vaiheet auttavat sinua käyttämään strcpy-ohjelmaa (ohjelmoija kuva kuharilta Fotolia.comista)-
Opi strcpyn syntaksi. Täydellinen syntaksi on char strcpy (char kohde, const char * lähde).
-
Huomaa, että kohde on osoitin vektoriin ja fontti on merkkijono, joka päättyy nollaan. Kohde palautetaan.
-
Ymmärrä, että strcpy-toiminto pidetään kiristyskirjastossa. Jos haluat käyttää tätä toimintoa, saatat joutua sisällyttämään string.h-otsikkotiedoston.
-
Huomioi seuraava täydellinen ohjelma, jossa on joitakin yksinkertaisia esimerkkejä strcpyn käytöstä:
sisällyttää
sisällyttää
int main () {char string1 [] = "testijono"; char string2 [80]; char string3 [80]; char * string4; strcpy (string2, string1); strcpy (string3, "strcpy toimi."); string4 = strcpy (string2, "strcpy return example"); printf ("string1:% s string2:% s string3:% s n", merkkijono1, merkkijono2, merkkijono3); printf ("merkkijono4:% s n", merkkijono4); paluu 0; }
-
Huomaa tämän ohjelman seuraava lähde:
merkkijono1: testijonon merkkijono2: testijonon merkkijono3: strcpy work string4: strcpy return example
Ensimmäinen strcpy näyttää triviaalisen esimerkin merkkijonon 1 osoittaman merkkijonon kopioimisesta merkkijonon 2 osoittamaan vektoriin. Toinen strcpy kopioi tekstin kohdevektoriin. Huomaa, että merkkijonolle 2 ja merkkijonolle 3 on annettava muistia. Kolmas strcpy kuvaa strcpyn palautusarvon käyttöä.