Sisältö
Whipplen leikkaus, nimetty dr. 1930-luvulla Alan Whipple on invasiivinen kirurginen toimenpide, joka poistaa pään haiman, osan sappiteistä, sappirakosta ja pohjukaissuolesta. Tällä menetelmällä, jota tavallisesti suoritetaan useiden syöpien hoidossa, oli korkea kuolleisuus, mutta viime aikoina tapahtuneiden edistymisten kautta on tullut suhteellisen turvallinen prosessi, joka voi pidentää potilaan elinajanodotetta.
merkintöjen
Whipple-leikkausta käytetään tavallisesti haimasyövän hoitoon tai niihin syöpiin, joihin liittyy pohjukaissuoli, sappikanavan alempi pää (nimeltään kolangiokarsinooma), ja ampulla (alue, jossa sappi- ja haiman kanavat tulevat pohjukaissuoleen). Tällä hetkellä menettely on riittävän turvallinen käytettäväksi myös sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät aiheuta kuoleman vaaraa, kuten krooninen haimatulehdus ja hyvänlaatuinen haimasyöpä.
riskejä
Noin 1/3 Whipple-kirurgian potilaista kokee komplikaatioita. Näitä ovat haiman fistula (haiman mehun vuoto), mahalaukun halvaus, imeytymishäiriö (kyky sulattaa ruokaa) ja laihtuminen. Nämä komplikaatiot voivat lisätä potilaan toipumisaikaa, mutta ne eivät muuta niiden elinajanodotetta.
Kuolleisuus
Whipplen kirurgian kuolleisuus oli 1960- ja 1970-luvuilla jopa 25%. Tekniikoiden edistyminen, mukaan lukien laparoskooppisten menettelyjen käyttö (ohuen valaistun putken käyttö kameralla) ja leikkausta suorittavien lääkäreiden kokemus, ovat vähentäneet huomattavasti tätä nopeutta. Tällä hetkellä useimpien suurten kirurgisten keskusten kuolleisuus on alle 5%. Johns Hopkinsin ja Memorial Sloan Ketteringin tutkimukset ovat johtaneet siihen, että leikkauksen tulos, mukaan lukien elinajanodote ja kuolleisuus, riippuu suuresti sekä sairaalan että kirurgin kokemuksesta.
Elinajanodote ja eloonjäämisaste
Elinajanodote voi olla vaikea määrittää, varsinkin kun kyseessä on vakava sairaus, kuten syöpä. Sitä ei vaikuta vain sairauteen, mukaan lukien sen vaihe, taso ja ominaisuudet, vaan myös potilaan ikä ja yleinen terveys. Elinajanodotetta käsitellään siis yleisesti eloonjäämisasteina, joka on prosenttiosuus tietyn ajan diagnoosin jälkeen elävien ihmisten määrästä.
Eloonjäämisaste
Haimasyöpäpotilaiden eloonjäämisaste on 5% viiden vuoden aikana, mikä tarkoittaa, että 5% potilaista elää viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Whipple-leikkausta saavilla potilailla eloonjäämisaste kuitenkin nousee 20 prosenttiin viiden vuoden aikana. Potilaille, joiden syöpä ei ole levinnyt imusolmukkeisiin, eloonjäämisaste nousee 40 prosenttiin viiden vuoden aikana. Potilailla, joilla on hyvänlaatuinen (ei-syöpä) kasvain tai krooninen haimatulehdus, menettely on parantava, mikä tarkoittaa, että niillä on pitkä luonnollinen elämä.
