Sisältö

• Klassinen organisaatioteoria
• Uusklassinen organisaatio
• Varautumisteoria
• Systeemiteoria
• Organisaatiorakenne

Organisaatioteoria yrittää selittää, miten organisaatiot toimivat ymmärtämisen ja arvostuksen tuottamiseksi heille. Se perustuu useisiin osaamisalueisiin ja tieteenaloihin, Oxford University Pressin mukaan. Joitakin organisaatioteoriatyyppejä ovat klassinen, uusklassinen, varautuminen, järjestelmät ja organisaatiorakenne. Nämä vaihtelut organisaatioteoriassa tulevat useista näkökulmista, mukaan lukien modernit ja postmodernit näkemykset.

Klassinen organisaatioteoria

Klassinen organisaatioteoria yhdistää tieteellisen johtamisen, byrokraattisen teorian ja hallintoteorian näkökohdat. Tieteelliseen hallintaan kuuluu optimaalisten laitteiden ja työvoiman hankkiminen ja tuotantoprosessin kunkin komponentin huolellinen tutkiminen, sanoo StatPac Inc, kansainvälinen ohjelmistojen tutkimus- ja kehitysyhtiö. Byrokraattinen teoria asettaa tärkeyden vallan hierarkkisen rakenteen luomiselle. Hallinnollinen teoria pyrkii luomaan kaikille organisaatioille merkitykselliset universaalit hallintaperiaatteet.

Uusklassinen organisaatio

Uusklassinen organisaatioteoria on reaktio klassisen teorian autoritaariseen rakenteeseen. Uusklassinen lähestymistapa korostaa työntekijöiden inhimillisiä työtätarpeita, mainitsi StatPac Inc., joka luo luovuutta, yksilön kasvua ja motivaatiota, mikä lisää tuottavuutta ja voittoja. Uusklassista lähestymistapaa käyttävät johtajat manipuloivat työympäristöä saadakseen positiivisia tuloksia.

Varautumisteoria

Varautumisteoria näkee konfliktit työpaikalla väistämättöminä, mutta myös hallittavina. Tämä eroaa klassisista ja uusklassisista teorioista, joiden mukaan konflikti tulkitaan häiritseväksi organisaation tasapainoa. Varautumisteoriassa tuottavuus on johtajan kyky sopeutua ympäristömuutoksiin. Hallintoviranomainen on erityisen tärkeä erittäin epävakaalle teollisuudelle. Tämä antaa johtajille vapauden tehdä päätöksiä nykyisten tilanteiden perusteella.

Systeemiteoria

Systeemiteoreetikot uskovat, että kaikki organisaatiokomponentit ovat yhteydessä toisiinsa. Yhden komponentin muutokset voivat vaikuttaa kaikkiin muihin StatPacin mukaan. Systeemiteoria näkee organisaatiot dynaamisen tasapainon tilassa olevina avoimina järjestelminä, jotka muuttuvat jatkuvasti ja sopeutuvat ympäristöön ja olosuhteisiin. Organisaatiokomponenttien väliset epälineaariset suhteet luovat monimutkaisen käsityksen organisaatioista järjestelmateoriassa.

Organisaatiorakenne

Organisaatiorakenteesta on tullut tärkeä näkökohta organisaatioteoriassa monikansallisten organisaatioiden kasvavan monimutkaisuuden vuoksi. Projektinhallintarakenne keskittyy projektipäällikölle tietyille projekteille liittyvän tiedon ja toiminnan suhteen. Pääkonttorin organisaatiorakenteessa on pysyvästi perustetut osastot, jotka helpottavat projektinhallintaa. Jatkuva tiedon ja energian vaihto kuvaa organisaatiorakenteen ja ympäristön suhdetta.